Vaikea aamu.

Tänään on lähtö äidille. Nähtiin viimeksi jouluna, kuusi kiloa sitten.
On uskomatonta, miten päässäni soi vain yksi asia: en ole tarpeeksi laiha. Äiti odottaa kotiin riutunutta, melko sairasta tyttöä. Tuntuu hassulta sanoa, mutta pelkään etten voi täyttää odotuksia. Vai voinko? Peilistä katsoo hirviö, mutta ihmiset kauhistelevat miten "kuihtunut" olen. Miten paljon olen pienentynyt joulusta. Katso nyt noita luitasi!
Ja silti hirviö pysyy peilissä isona ja lihavana.
Horo väärentää päässä niin paljon. Alan pikku hiljaa uskoa, etten ole niin suuri köntys kuin miksi se minut peiliin maalaa, mutta on niin vaikea ottaa todesta mitään muuta, kuin mitä itse näkee.

Mitä tapahtuu kun äiti näkee minut? Vaatiiko että menemme syömään? Vai naurahtaako kiusaantuneesti ja kehottaa etten söisi niin paljon? Tuskin. Silti, ajatus ei katoa mielestäni. Entä jos. Entä jos olenkin niin iso kuin miksi itseni tunnen?
Mutta jos äiti tosiaan vie minut syömään tai on laittanut ruuan. Entä jos en saa syötyä? Siinäkin tapauksessa olisin pettymys. Tai jos oksennan. Se vasta olisikin iloinen tapahtuma, kallis ruoka vaan viemäriin mätimään. Pelottaa vähän. Haluaisin syödä normaalisti, nauttia ruuan mausta ilman takaraivossa kuuluvaa hokemaa: älä syö, läski.

Aamupalani
Välipalakeksi: 110kcal (en ihan kokonaan syönyt)
Jääkahvi: 75kcal

Aamupainoni oli liian alhainen, olen sopinut/miltei jopa päättänyt etten mene 57 kilon alle, ainakaan paljon. Tänään painoin 56 kiloa. Ei ehkä liian vähän, ehkä pitäisikin laihtua, mutta en halua. 55 kiloa siintää niin lähellä. Jos tavoittelen sitä, loppuuko tämä helvetti ikinä? Seuraava tavoite olisi 50kg. Sitten 49kg. Klise kun on, että 49 kiloon pitää päästä, mutten halua. Vihaan kliseitä.

Joten, vähän kapinoiden yritin syödä aamupalaa. Tällä hetkellä tappelen kovasti etten juokse oksentamaan. Päässä pyörii. Entä jos näytän lihavalta nyt kun söin aamupalani. Äiti tulee hakemaan ja katsoo mahaani epäillen. Tai sitten äiti tosiaan vie minut syömään. Mutta enhän minä voi syödä niin nopeasti lisää! Vastahan minä tankkasin itseni täyteen kahvia ja täysjyvää! Tee punnerruksia, vitun läski!

Kaksi tuntia aikaa päättää, annanko Horolle vallan, teenkö kunnon treenin, oksennanko aamupalani vai otanko ihan rauhassa. Katsoisin mielelläni Frendejä. Pitäisin oikein mukavan aamun isälläni, nyt kun olen täällä viimeistä kertaa pitkään aikaan.

Gifi googlesta